sunnuntai 24. elokuuta 2008

Matto märkänä ja kumit lopussa

Faktat:
20.8 Walch - Chojnice
93,5km / 4h 8min
22,6km/h
Kokonaismatka 463km


Aamu meinasi venähtää. Kello hiljennettiin nopeasti ja uni jatkui vällyjen välissä. Yön aikana oli jälleen satanut vettä oikein kunnolla, illalla jopa salamoi. Kattohuoneistossa lämpötila oli kuuman päivän ansiosta noussut korkeaksi ja kattoikkunat olivat yön auki, joten aamulla todennettiin pieniä vesivahinkoja kokolattiamatossa. Noh, kesä kuivaa, vai mikä se oli.





Aamupalan jälkeen kamojen kasailu otti taas aikansa ja liikkeelle päästiin vasta hieman ennen puolta päivää. Lakanoissa vietetty yö näkyi pyöräilyvauhdissa ja aamusta lähtien fillarit kulkivat todella mukavasti. Ero telttayön ja sisätiloissa nukutun yön palauttavuudesta on todettu valtavaksi. Myös venyttely ja juominen auttavat selvästi palautumista. Teiden kunto vaihteli päivän mittaan jonkin verran. Routavaurioita oli ja paikoin tiehen oli painunut todella syviä uria. Keskinopeus pysyi kuitenkin edellisiä päiviä korkeampana. Ruoka-aikaan löysimme kliseisen rekkamies-parkin Ledyczekistä. Isäntä ei puhunut englantia, mutta tällä kertaa huikea palveluasenne korvasi sen. Mies kävi yksitellen ruokalistaa läpi ja kuvaili kaikkia ruokia elein ja eri ruuminosiaan osoitellen. Otimme kanaa, ja ruoat olivat mainiot. Terassilla syödessämme saimme myös todistaa venäläisten rekkakuskien komeaa peruuttelua ja parkkeerausta ahtaalla pihalla.

Jätimme tällä kertaa ruokatauon oikeasti ruoan mittaseksi ja jatkoimme hyvin kulkenutta matkaa. Eteen sattui tietyö, joka oli meidän kannaltamme suotuisa. Vajaan 20km matkalla asfaltti oli juuri tehtyä ja varsinaisten työmaiden kohdilla liikennettä kontrolloitiin liikennevaloilla. Välillä saatoimme polkea useamman kilometrin noin 30km tuntinopeudella, tuulen hieman nopeuttaessa menoamme.



Joelin fillarin etukumi, joka ennen reissua jäi vaihtamatta, alkoi olemaan rättejä vaille valmis. Hieman ennen Chojniceä löysimme ihan oikean polkupyöräliikkeen, josta löytyi Kendan ulkokumi huokeaan seitsemän euron hintaan. Yritimme myös löytää Kallen kypärään uusia pehmusteita, mutta niitä kaupasta ei löytynyt. Tummat pilvet takanamme kiristivät edelleen vauhtia ja pääsimme Chojniceen kuuden aikaan. Hotelli-mainoksia oli tällä kertaa reilusti ja löytyipä kaupungista reissun ensimmäinen mäkkärikin. Eräs liikennemerkki ilmoitti 300 metrin päästä löytyvän yhden tähden sänkyä ja lähdimme sateen alkaessa metsästämään tätä edullisen kuuloista majoitusta. Pyörimme 300 metrin matkalla vaikka kuinka, mutta mitään ei löytynyt. Niinpä jatkoimme kierrosta vesisateen yltyessä. Aivan kaupungin torin laidalta löytyi sopiva hotelli. Respassa tyttö puhui parasta englantia mitä tällä reissulla olemme kuulleet, ja oli mukava kerrankin tulla ymmärretyksi helposti. Saimme avaimet vanhaan autotalliin, johon veimme pyörämme säilöön. Hintaa tälle yölle tuli 240zl, eli noin 80e. Jälleen lupailtiin nettiyhteyttä, mutta emme saaneet sitä toimimaan.
























Jo parin päivän oleskelu Puolassa on osoittanut, että naiskauneutta täällä on selvästi Saksaa enemmän. Illalla kävimme pyörähtämässä kaupungilla ja tutustumassa komean torin olutterassiin. Sade oli jo tauonnut, mutta ilta oli selvästi edellistä viileämpi. Seuraavan päivän etappi on edelleen työpöydällä, sillä alkuperäiset suunnitelman menivät aikalailla uusiksi. Pohdimme poikkeamista Gdanskiin, mutta päätimme luopua lisälenkistä. Poljemme ehkä Malborkiin, ehkä jopa Elblagin saakka, katsotaan mikä on huomisen vauhti..

Ei kommentteja: