Yötöitä

Faktat:
16.8 Rostock - Teterow
54,4km / 2h 25min
22,5km/h

Se ei ole tyhmä joka tekee virheen, mutta se on, joka tekee sen uudelleen. Olemme joskus aiemminkin huomanneet ongelmia sisälukutaidossamme ja se tuli jälleen todistettua. Aloimme laivalla ihmettelemään, kun kello läheni 20.15:sta, eli rantautumisaikaa, eikä ihmisillä tuntunut olevan vielä kiire minnekään. Pikainen tsekkaus infosta paljasti, että paatti kolahtaa Saksanmaalle vasta 23.00. Saapumisaika tarkistettiin omista lapuistamme ja se oli siellä aivan oikein. Mistä lie taas keksittiin 20.15. Virhe siis tehtiin ensimmäisen kerran Ahvenanmaan lautalla 2003 ja heti perään Itämerellä 2008.

Suunnitelmat siis muuttuivat, mutta päätimme kuitenkin ajaa yötä vasten Teterowiin, koska olimme kuitenkin levänneet käytännössä koko päivän. Pääsimme laivasta ulos noin puoli kaksitoista, viritimme lamput kypäriin ja lähdimme suunnistamaan kohti Teterowia. Ilta oli onneksi lämmin ja lähdimme liikkeelle shortseissa ja t-paidoissa. Jos tässä pimeydessä olisi pitänyt lähteä 1:200000 paperikartoillamme suunnistamaan, olisimme olleet todella hukassa. Tähän aikaan tien kysyminen olisi ollut lähes mahdotonta. Onneksi GPS neuvoi fiksuimmat reitit pyörille ja olimme jo pian isolla tiellä.

Jälkikäteen ajateltuna yöllä ajaminen tuntui järjettömältä ja päätimme äänin 2-1, ettei sitä enää tällä reissulla tehdä muuten kuin pakon edessä. Täysi pimeys, jota pienet ledi-lamput hieman valaisivat tuntui todella arveluttavalta. Yöaikaan liikennettä oli varmasti vähemmän kuin päivisin, mutta nopeudet tuntuivat kovilta. Ainoa lohtu oli hyväkuntoiset tiet ja todella huomaavaiset autoilijat. Joka ikinen sammutteli pitkiä pois ja takaa tulevat kiersivät ajajat vilkkua käyttäen vastaantulevien kaistalta. Maisemia ei juurikaan nähnyt, mutta joka suuntaan aukesi peltoa silmänkantamattomiin. Tietä reunusti harvassa kasvaneet valtavat puut, jotka kaartuivat tien päälle luoden näyttäviä tunneleita. Hajumaailma vaihteli lannan, nauriin ja kalan välillä.

Pidimme yhden paussin matkalla ja noin kahden aikaan yöllä hieman ennen Teterowia kävimme haistelemaan sopivaa paikkaa teltalle. Homma osoittautui kuitenkin haastavaksi, koska joka puolella oli pelkkää peltoa. Emme halunneet jäädä tien varteen näkyville (Emme vieläkään tiedä saako Saksassa telttailla "jokamiehenoikeudella"?), joten lähdimme seuraaman pientä sivutietä jota reunusti suuret pensaat. Pensaiden sisälle oli turha yrittää, sillä ne olivat niin tiheitä. Tien päästä löytyi portti jossa oli kulkukieltomerkki. Päätimme jäädä portin ulkopuolelle ja pystyttää telttamme pensaan reunaan. Pyörät lukkoon puun ympärille ja teltta pystyyn.



Iltaa piristi tutustuminen paikalliseen eläimistöön. Kalle oli teltan absidissa välppäämässä kamoja paikoilleen, kun ilmoille pääsi miehekäs "Tääl on V**** ROTTA!" -kiljaisu. Kalle pomppasi teltasta pihalle ja rotta jäi hetkeksi juoksemaan rinkiä kamojemme päällä. Ennen kuin saimme kameraa kaivettua, karvainen ystävä ampaisi sisä- ja ulkoteltan väliin, mutta katosi sitten takaisin pellolleen. Nukkumaan käydessä kaikki teltanliepeiden kahinat kuulostivat rotilta, mutta uni tuli siitä ja teltan subtrooppisesta ilmastosta huolimatta pikaisesti..